Viljakäärme (Elaphe guttata)

Ohjeet on laatinut Marika Rökman.

Viljakäärme kuuluu käärmeiden alalahkoon (Ophimia l. Serpentes) ja tarhakäärmeiden heimoon (Colubridae), joka on suurin käärmeiden heimoista. Viljakäärme kasvaa yleensä n. 1,2-1,5 metrin mittaiseksi. Lajilla on kolme alalajia: E.g.guttata, E.g.meahllmorum ja E.g.rosacea. E.g.guttata on harrastajille se tutuin alalaji. Se on luonnossa pohjaväriltään punainen, oranssi tai keltainen, ja siinä on punaisia, punaoransseja tai punaruskeita laikkuja. Viljakäärmettä on kasvatettu terraarioissa vuosikymmeniä, ja siitä on jalostettu useita erilaisia värimuunnelmia, mm. amelanistisia (joissa on oranssia, punaista ja valkoista) ja anerythistisiä (joissa on harmaata, mustaa ja ruskeaa). Viljakäärme on yöeläin. Se lähtee terraariossakin liikkeelle heti hämärän tultua.

Täysikasvuisen yksilön terraarion on oltava vähintään noin 40x100x40 cm kokoinen. Korkeutta voi olla enemmänkin, sillä viljakäärmeetkin kiipeilevät mielellään. Terraariossa tulee olla hyvä ilmanvaihto, joten verkkoa on syytä olla ainakin katossa ja mielellään myös jossakin sivuseinässä. Viljakäärmeet karkaavat helposti, joten tarkista kaikki nurkat, liukuovien kohdat ja liitokset, ennen eläimen laittamista terraarioon. Jos terraarion katto on nostettavissa pois, kiinnitä se joko lukolla tai laita päälle jotain niin painavaa, ettei käärme pääse kankeamaan kattoa pois paikoiltaan. Pohjamateriaaliksi terraarioon laitetaan sanomalehteä tai puukuoriketta (esim. Reptibark, Kuorikate). Juurakoita, kivikoita ja oksia laitetaan luomaan kiipeily- ja piilopaikkoja. Terraarioon sijoitetaan ruokakuppi ja vesiastia, jonka tulee olla tukeva ja niin suuri, että käärme mahtuu siihen kerälle. Vesiastian on oltava niin syvä, ettei vesi pääse läikkymään yli käärmeen mennessä astiaan. Terraarion lämpimämpään päähän sijoitetaan lämpömatto, jonka koko on maksimissaan 1/3 terraarion pohjapinta-alasta. Samaan päähän voi laittaa lämpölampun, joka nostaa lämpötilan lämmittelypaikalla 35 asteeseen. Viileässä päässä terraariota on oltava n. 24 astetta. Yleisvalaistus luodaan loisteputkivalaisimella. Yöksi lämmityslaitteet sammutetaan ja terraarion lämpötilojen annetaan laskea huoneenlämpöön.

Viljakäärme on kuristajakäärme, eli sillä ei ole myrkkyhampaita. Se syö hiiriä ja rottia, myös hamstereita ja gerbiilejä voi tarjota silloin tällöin. Ruoka tarjotaan tapettuna ja käärme nielee sen kokonaisena. Ruokaeläimiä myydään eläinkaupoissa myös pakastettuina. Erityisiä vitamiini- tai kalkkilisiä ei yleensä tarvita. Poikaset ruokitaan pari kertaa viikossa, aikuiset käärmeet ruokitaan 1-2 viikon välein. Sopivan kokoinen ruokaeläin on yhtä paksu kuin käärmeen paksuin kohta tai hieman paksumpikin. Talvella viljakäärmeelle pidetään muutaman kuukauden mittainen lepokausi, jolloin lämmityslaitteet on kytketty pois päältä ja ruokintaa vähennetty.

Viljakäärme kesyyntyy yleensä helposti, ja sitä voi halutessaan hieman käsitelläkin. Käärmettä käsitellessä on hyvä muistaa, ettei sitä saa "roikottaa" vaan on tuettava käärmettä sen koko pituudelta. Käärmettä ei myöskään saa puristaa.

Viljakäärme on helppohoitoinen matelija ja soveltuu hyvin myös aloittelijoille. Se on myös verraten pitkäikäinen; hyvässä hoidossa käärme voi elää 10-30-vuotiaaksi.

Lisätietoa terraarioeläimistä saat Suomen Herpetologisesta Yhdistyksestä, joka julkaisee jäsenlehti Herpetomaniaa. Soittele ja kysy lisää !

Suomen Herpetologinen Yhdistys
PL 1272
00101 Helsinki
jäsenliittymiset: www.herpetomania.fi tai Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen